Minä heräsin tähän aamuun sillä mielellä, että nyt alkaa tapahtumaan. Tietäisi vaan mitä.

• työttömyyskassa kyselee taas palkkalaskelmaa, jota minulta ei löydy ja olevinas olen kopion siitä jo laittanut tai sitten se on juuri se, mitä palkanlaskennan mukaan ei ole olemassa, mutta todiste nyt on tiliotteella että hiluja on saatu. prkl. Ja koska minä yritin tavoittaa ja jätin soittopyynnön käsittelijälle, olen nyt puhelimen tavoitettavissa ja aika vihainen.
• autokorjaamolle soitin silläkin uhalla että tkassan ihminen yrittää soittaa. Ei ollut korjaamolla laskua saatu aikaiseksi. Eli tilattu on ja toimitettu, muttei laskusta ja sen summastakaan ole havaintoa.
• hoitokotiinkin soitin, kun suututti jo valmiiksi kaikki edellinen. Siellä johtajatar on nukkumassa yövuoron jälkeen ja sain asiallista mutta epävarmaa tietoa exän kuntoutukseen lähdöstä ja täällä käynnistä.
• sillä minä aion tehdä hoitokodin kanssa sopukaupat koneista, jolloin ne menevät sitten ihan exän käyttöön ja saan jotain ja erityisesti pääsen niistä eroon. Jäi soittopyyntö kunhan herää...
• lämmitystouhu on käynnissä. Takassa on aina joku palamaton puu. Joten lisään ja lisään. Ja illalla voinkin saunoa oh-mh:ssa... kätevää. Kuvittelen vain sänkyni lauteiksi. Nam.
• keittiössä on viisi altaallista tiskiä. Kattiloita kun on likaisena varmaan ne kaikki mitä omistan. Joten jos käsiä paleltaa, voi huoletta lämmitellä tiskin merkeissä.
• keskiviikoksi on luvattu pakkasia, joten pitäisi käydä liiterissä suorittamassa perkeleen hyötyliikuntaa... joopa joo.
• jäteauto on tulossa kolmen tunnin päästä ja jäteastia on lähestulkoon tyhjä. Tässä mitään jätteitä ja poisheitettävää ole nurkista kerinnyt löytämään.
• Raks laittelee viestejä, joita voisi laittaa vaikka naapurinmummolle. Lukee viestini varmaan huolettomasti kun jättää kommentoimatta niihin osiin, joihin minusta voisi mielipiteensä sanoa. Laitoin viestiinsä vastauksen nopeasti, ennen kuin karkaa koneelta. Joko karkasi tai säikähti. En tiedä, itkeäkö vai nauraa. Pientähän tämä tässä konkurssissa taitaa olla.

Että silleenkin voisi aloittaa lomansa, mutta minä menin aloittamaan näin. Jään odottamaan puhelin taskussa puuttuvia soittoja ja kone päällä Raksin iltaista koneella käyntiä. Eräät ne ei koneella kauaa pyristele. Ei ainakaan enää. Joko olen liian varma nakki tai pilaantunut sellainen. Luultavasti viimeistä. Tässä iässä pillaantuu äkkiä. Heheh.

Se miksi hekottelen johtuu siitä, että Raksin avulla minä uskalsin tehdä tulevaisuuteen niin suuria suunnitelmia tytön kanssa, että tulen ne toteuttamaan joko Raksin kanssa tai ilman. Joten ei tässä maailma kaatuisi kävi miten kävi.

(Luultavasti kontalleen se maailma menisi. Mutta vain vähäksi aikaa. Heheh. Sen verran villi ja vapaa olo on, etten viitsi tuollaisten asioidenkaan takia alkaa maata myymään. Velan takia kylläkin... plääh.)