Lomasta tuntuu olevan hyötyä. Tai itsehän olen antanut sille mahdollisuuden. Oikein kerjännyt tätä.

En tiedä, viivästyikö prosessi naukkailuistani alussa, mutta niilläkin tehtiin selvää asioista.

Viime yönä oli taas melkoista unennäköä. En jaksa miettiä mitä tuli katsottua, mutta sotatilannetta ja romantiikkaa.. plääh. Selkeästi eilen katsotut kuvat töllöstä tuppasivat läpi. Oleellista oli, että nukuin puoli kahdeksaan. Ja herätykseen ei liittänyt sellainen muistista tuleva tieto, että en omasta mielestäni enää seurustele.

Niin. Helpoimmasta kannatta aina noissa asioissa aloittaa. Murheissa. Se minkä piti vahvistaa, alkoi viedä voimia. Etäsuhde on hyvä juttu, kun haluaa homman pysyvän tietyissä rajoissa. Ja vähillä vahingoilla. Mutta huono juttu hoidettavaksi, jos se sitä hoitoa vaatisi.

Tai minun osaltani homma oli tässä. En jaksa siihen voimia laittaa. Ajatukset kyllä varmaan palaa monta kertaa, mutta ei lyhytaikainen suhde mitään lähtemätöntä jälkeä tee mieleeni, joka näköjään oli varautui jo alusta asti jossain vaiheessa tähän suhteen loppumiseen.

Ei kokemuksesta, mutta niin niillä suhteilla on tapana lopahtaa alkuhuuman jälkeen. Ja siinä on syyllistä turha hakea.

Mutta koska tosiaan haikailen sinne samalla paikkakunnalle kenties ihan töihin... olen varovainen tekemään yhtään mitään väliemme suhteen. Mutta omissa oloissani homma on slut kaputt.

Miesystävän kunniaksi sanottava, että yrittää olla tahdikas ja on takuulla lojaali jatkossakin, mutta ei tajua kyllä oikeasti, miten läpinäkyvää homma on ja ei varsinkaan lue minua niin selvästi kuin itse olettaa. Kehui itseään varsinaiseksi ihmistuntijaksi. No, kukapa ei kaipaisi lisäopintoja. Hehheh.

@ @ @

Jäljellä on nämä todellisest murheenkryynit. Että mitähän seuraavaksi saisi pakettiin. Kai se on tuo työpaikan järjestäminen nyt seuraavaksi. Ei voi suunnitella eteenpäin jos ei tiedä milloin ja missä.

Olisikohan tänään hyvä puhelinpäivä?