Tämän omistan teille raskautetut. Elämässänne haasteellisia aikoja eläville syystä tai toisesta. Sitä uskoa, etteikö kriiseistä voisi selviytyä, ei saa huojuttaa mikään. Se vain vaatii aikansa ja paikkansa.

Tämän päivän keljumi käsittelee tietoisuutta siitä, että olen tämän elämäni tähän astisista suurimman haasteen jälkipyykkivaiheessa.

Se tahtoo sanoa sitä, että tästä mennään eteen päin. Ehkä kohti uutta sotkua, mutta tällä hetkellä se tuntuu yhdeltä ja haileelta.

Näiden lomaviikkojen aikana olen alkanut vihdoin löytää itseni. Välillä lennättänyt kuin kurppaa korkeuksissa ja välillä mätkäyttänyt alas ja painanut johonkin notkelmaan kelvottomana. Koko skaalaa on venytetty ja käytetty kohta kohdalta.

Prosessi jatkuu, mutta tuntuu, että pohjavalu on tehty. Se että tuleeko tästä hyvä pohja, näkyy sitten aikanaan, mutta vetäisen siihen uuden valun sitten päälle, jos huonolta näyttää.

Että uhkissa piilee mahdollisuus. Mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan rohkeutta ja luopumista. Sen kanssa teen vielä töitä, mutta nyt kun asioille on antanut aikaa, minulla on levollisempi olo kuin aikoihin.

Loma on tehnyt tehtävänsä.