maanantai, 12. heinäkuu 2010
Ottaisin mielelläni muutama tuhat päivää kiitos. Toisaalta Kärrykin sanoo, että hänen kanssaan ei ole tylsää. Voisi olla, jos vain en olisi etäomaishoitaja, jolla muutto kesken.
Ja sittenkään.... empä usko. Elämä vain on. Tällaista.
Pitänee päivitellä täällä lähipäivinä tätä elämääni. Nyt tuli ajatus mieleen, joka vei mukanaan. Ahdistava ajatus.
Ridhun kertomus siitä, mitä yritti tavoitella, mutta mihin ylsi. Sitähän se on. Lappiin tytön kanssa töihin, avioero pulkkaan ja elämää pikkuhiljaa karvakorvien rajoituksilla kuntoon. On exää ja on uutta miestä. Ja kuitenkin lopussa elämä voittaa. Näin uskon. Ja asioiden on tapana järjestyä ja kaikella on tarkoituksensa. Minulla ei ole hävittävää vain tyttärellä, mutta hänelläkin vain vähän.
Arkisia jorinoita Bittiavaruusmies Exä Haasteet Kärrymies Lomalla ja vapaalla Matkalla taas Miesten sättiminen Minä metsänpolkuja kuljen Moving on tai jotain PMS Perkeleen kutsumustyö! Pohjoisen sanastoa Roissa Tajunnanvirtajaaritusta Terapiamusiikkia(ko?) Treenausta tuntureihin Tuntureilla Työttömänä Vilo-Sohvi-täti
Kommentit