Lempo soikoon! Katoin sitä traumakohtaa. Eli pikku-pikkuvarvasta. Sitä, jonka löin siihen ovenpieleen.

Ei näytä hyvältä. Ei näytä hyvältä. Varvas muistuttaa enempi kierremakaronia. Väri kuin pikkuporsaassa (voisi siis olla omansa). Yhdessä kohdassa ruhje eli mu(i)stelma, johon oven pieli kopsahti. Raukalla on takuulla hirveä hedari ja aivotärähdyskin. Oksentaisi mikäli oli tullut reikä.

Ja kipeä. On. Särkylääkettä en ole ottanut, kun leposärky on siedettävällä tasolla. Mutta kengän laitto jalkaan, sen pitäminen ja etenkin kävely... yhtä helvettiä. Joten hyvästi treenit tänäänkin.

Minun piti laittaa joskus ostamaani kipugeeliä siihen yöksi, mutta en sitten laittanut, kun unohdin sen suunnitelman, enkä jaksanut enää lähteä hakemaan sukkaa jalan suojaksi rasvauksen jälkeen. Laiskasta päästä kärsi pikku-pikkuvarvas.

Tämä päivä meneekin sitten juonitteluun, että miten treenata tällä jalalla. Addiktoiduin näet tosi pahasti taas. Ja pelkään, että jos en osaa tilanteessa ja tilanteessa jatkaa treenausta, se taas jää lie kuukausiksi.

Jaaha, kierränpäs nyt nettiuutiset läpi. Ja mietin mitä tekisi.