Kauheaa tarpomista se on. Ei mikään nautinto. Sellaista toposta on tienreunat ja missään sivutiellä ei ole lumitöitä tehty, että olisi saanut koirat laskea irti. Ei ne koirat, mutta kun itse olisi joutunut kahlaamaan polvia myöten pakkaslumessa. Jotain rajaa tällä minunkin innollani.

Joten tässä sitä nyt taas ollaan.

Onneksi sain nyt sen kuminauhaohjeen. Luultavasti sinkoan itseni sen kuminauhan avulla huushelskettiin, mutta tulee sitten sekin paikka nähtyä. Ainakin tuota vasenta puolta nyt hartioista repii siihen malliin, että voisi tehdä hyvää. Vaikka lento helskettiin.

Posti tuo vain mainoksia. Tosin ei täällä syrjäseudulla kuin vähän. Ja sitä saa mitä tilaa eli ei mitään.

Lähden nyt ottamaan ne nokkaunet.