Exä on siis kuntoutuksessa. Ja ne hoitokodin ukot tulivat taas mittaamaan sitä yhdistelmäkonetta. Nyt todettiin samaa, että ammattilaiskone, mutta mistä ovesta se saadaan sisään. Täh? EVVK

Ensinnäkin, olivat tuossa pihassa jälkeen puolen päivän.... hahah. Johtajatar soitti ja kysyi missä olen. Että miehet on pihassa, mutta sanovat, että näyttää hiljaiselta.

Kai se jumalauta näyttää, jos tulee autolla takapihan puolelle, jossa ei ole mitään elämää... ei etupihan koiriakaan haukkumassa. Joten sanoa napsautin, ettenhän minä siinä pihassa voi aina olla odottamassa... (no hupsista... ) 

Kun ukot läksi, hain postin ja sain yllättävän kortin juuri exältä: Joskus vaan on nii, että ei kykene ääneen sanomaan mitä tarkoittaa ja sanoo ääneen, mitä ei oikeasti tarkoita. Olet tärkeä minulle.

Valmis tekstikortissa ja tuo alleviivatun kohdan hän oli alleviivannut. Meinasin parahtaa itkuun. Koska onhan tämä rankkaa, kun yrittää ajatella että toinen on täysin puoleton ja minä vaan vihdoinkin ajattelen omaa parastani. Plääh.

Mutta sitten odotinkin Raksilta sitä hatullista paskaa, mutta joko hänestä tosiaan on tullut Bittiavaruusmies tai hän ei ole lukenut viestiäni, joka tapauksessa ei tullut hatullistakaan. Nyt vain jännitän siihen asti kun sen viestin saan. Enkä jumalauta edes tiedä mitä haluaisin saada.

Summa summarum, alan exän edunvalvojaksi, jos hän haluaa. Kortti vahvisti oikeasta teosta. Ei minun tarvitse polttaa kaikkia siltoja takanani, enkä suinkaan ole vihassa lähtenyt exän luota... tai no fyysisestihän hän lähti, mutta minä en näe parisuhdetta, jossa toinen on kykenemätön vastaamaan omista teoistaan.

Höh. Aika moni mies niistä ei vastaa, on puhumaton ja edesvastuuton. Joo-joo. Tätä asiaa on vielä työstettävä. Haluaisin täysivaltaisen ihmisen rinnalleni.. (mun rinnoille... voi jessus) joka pystyy edes ajoittain pönkittämään elämääni, kun itse ei aina jaksaisi. Ja paskat jaksanhan minä.